Blogi

Suuntaviivoja Esitystalouteen

8.4.2016

Suuntaviivoja Esitystalouteen

…eli työhypoteesi/myyntipuhe, siis eräälainen esitys.

Terve! Minua lähestyttiin teatterin markkinoinnin puolelta ja pyydettiin kirjoittamaan blogiteksti koskien Esitystaloutta. Siinä samassa kauhistuin. Mitä voisin kirjoittaa tässä vaiheessa esityksestä, jonka ensi-ilta siintää utuisena jossakin lokakuun pimeydessä. Tällä hetkellä kun ulkona paistaa keväinen aurinko ja laukeuksilla hohtaa keväthankien valkea kirkkaus?

Ohjaaja: “Olisiko ok et mä kirjoittaisin vaikka jotakin esityksen lähtökohdista? Vaikea kirjoittaa mitään syväluotaavaa vielä tässä vaiheessa?”

Markkinointi:  “Kuulostaa tosi hyvältä. Deadline on maaliskuussa. Silloin kun saadaan liput myyntiin.”

Pyrin vaikuttamaan sinuun arvon lukija.

Pysähdytäänpä tähän kohtaa hetkeksi. Olemme nimittäin ytimessä. Yllä oleva dialogi kuvaa oivalla tavalla esityksessä brechtiläisittäin kuvattavaa ilmiötä, esittämistä. Dialogissa nimittäin minä eli esityksen ohjaaja, etäännytän itseni kolmanteen persoonaan ja alan tarkastelemaan omaa toimintaani esityksenä. Jälkikäteisesti tuotan siis mielikuvan, ajatuksen… esityksen, jonka avulla pyrin vaikuttamaan sinuun arvon lukija. Tämän kaltainen ajattelu on meille enenevässä määrin luontaista, kärjistäen jopa pakollista.

Sosiaalisten median aikakaudella olemme osana kuvallista virtaa, jossa esittäminen on osa olemassaoloa. Tietyssä mielessä ajatukset, joita jaamme eri medioiden välityksellä ovat aina jossakin määrin tietoisia. Joskus se on kuvallista, toisinaan se on trendikäs “status-update” tai vaikka paikallislehden kirjoitus, mutta yhtä kaikki, se on esitys. Esitys joka pyrkii vaikuttamaan meihin. Vähän niin kuin minä, tässä hetkessä. Lippujahan minä tässä myyn ajatusteni varjolla.

Mietipä hetken aikaa omia sosiaalisia kohtaamisiasi ja pohdi kuinka esittäminen on ollut läsnä näissä tilanteissa. Niinpä.

Kotimaisen nykynäytelmäkirjallisuuden ehdottomaan huippuun kuuluvan Juha Jokelan vuonna 2010 kirjoittama Esitystalous tuntuu jopa ajankohtaisemmalta nyt kuin ilmestyessään. Viimeisten vuosien aikana media on räjähtänyt eri foorumien kautta osaksi arkitodellisuutta. Televisio ja lehdistö sekä niiden tuottama uutisointi operoi voimakkaalla tavalla internet-palvelujen kautta ja kannustaa meitä vuorovakutteiseen median seuraamiseen: “Lisää tästä voitte käydä katsomassa internetsivuillamme. Sieltä voitte tehdä gallupin ja katsoa myös aiheeseen liittyvän videon.” Lausahdus on sähköisen median ja paperisen median keskuudesta niin kovin tuttu.

Klikkaa meitä! Meillä on sinulle asiaa! Me tulemme näkyväksi esityksen kautta!

Toisaalta ei ole tavatonta, että me ihmiset mainostamme ajatuksiamme ja itseämme, työpaikoilla ja vapaa-ajalla. Kilvoittelemme mielikuvien tasolla. Leikkisästi tai salibandy-mailaa puristaen. Jos emme aina tietoisesti niin kuitenkin alituiseen niille alttiina. Mietipä hetken aikaa omia sosiaalisia kohtaamisiasi ja pohdi kuinka esittäminen on ollut läsnä näissä tilanteissa. Niinpä.  Me vaikutamme ja vaikutumme.

Maailma elää mielikuvissa, pohjattomassa pontentiassa, jossa kuolevaisuus on vain etäällä häilyvä aave.

Samaan aikaan toisaalla. Autosta käsin voimme seurata kotiseutumaiseman ajan hengen mukaista muutosta. Kauppakeskukset ja arkkitehtoniset hypoteesit ja tulevaisuuden utopiat havainnekuvineen tienvarsilla ovat meille arkipäivää. Lumoa hehkuvat arkkitehtoniset kokonaisuudet. Lupauksia paremmasta; esityksiä, tulevaisuuden visioista, jotakin jota kohti kurottaa. Ympäristömme etsii itselleen uutta identiteettiä kun kilpailu kassavirroista käy kovana. Näistä tehdään esityksiä kaupunginvaltuustojen ja puolueiden kokouksissa ja istunnoissa. Uutisista tuttu  “Pari pointtia.” – täysin arvoista ja esittämisestä vapaata viestintää? Ei todellakaan. Ja muistutan myös tässä kohtaa, että missään määrin tässäkään kohtaa ei pidä unohtaa, että tämän tekstin tarkoitus ei ole muuta kuin luoda potentiaa ja mielenkiintoa tulevalle esityksellemme. Joko varasit lipun?

…jotta silmäsi loistaisivat hetken aikaa kirkkaampina.

Esitystalous Seinäjoen kapunginteatterissa tulee luomaan syväluotaavan katsauksen tähän mielenmaisemaan ja aikamme ilmiöön – esittämiseen osana taloutta. Se tarkastelee maailmaa yksilötason kokemuksen tasolla. Kuinka me esiinnymme ja kuinka mediat ja muu maailma meidän ympärillämme esiintyy ja näyttäytyy.  Kuten kaikessa hyvässä draamassa tämä yksilötason kokemus halkaisee yhteiskunnallisen keskustelun ja jatkaa sieltä aina tähtiin pohtien ihmisen olemassaolon kysymyksiä. Mikä on ihminen kaiken tämän esittämisen keskellä? Mikä on mielikuvien ja todellisuuden välinen suhde? Mitä tarkoittaa olla kuolevainen tämän kaiken välissä?

Vaikea sanoa onnistummeko me tarjoamaan kysymyksiin vastausta, mutta uskon että näiden kysymysten äärellä onnistumme tarjoamaan kutkuttavaa pohdittavaa. Harras toiveeni on, että onnistuisimme tarjoamaan läpileikkauksen todellisuudesta ja siinä vallitsevista arvoista, jotta silmäsi loistaisivat hetken aikaa kirkkaampina. Että aikamme ilmiöt vaikuttimineen paljastuisivat sinulle, ja kenties sinä arvon lukija, paljastuisit hetkeksi itsellesi.

Tervetuloa teatteriin. Ai niin. Get your tickets now!

JARNO KUOSA
ohjaaja

Ohjelmistossa

Esitystalous

Lisää kommenttisi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*

Yksi mies, kaksi pomoa viihdyttää Alvar-salissa! LUE LISÄÄ