Blogi

Musikaali muovaa työtovereista rakastavaisia

9.4.2016

 

Musikaali muovaa työtovereista rakastavaisia

Lainahöyhenissä tuo Seinäjoen kaupunginteatterin näyttämölle parin, joka on pitänyt pitkään yhtä, selvinnyt monenlaisesta ja toteuttanut itseään ja unelmaansa. He ovat Georges ja Albin, toinen La Cage aux Folles -kabareen omistaja ja toinen sen päätähti. Tarinan hahmot Seinäjoella herättävät eloon näyttämön rautaiset ammattilaiset Esa Ahonen ja Heikki Vainionpää.

Yleisö näkee toisiaan edelleen rakastavan, pitkään yhdessä olleen pariskunnan.

Kun herroja pyytää muistelemaan uralle osuneita ja mieleen painuneita rakastavan puolison rooleja, käy selväksi, että näytelmät eivät pursua niitä. Teatteriin tullaan katsomaan draamaa ja käänteitä, eikä sopuisa yhteiselo näyttäydy kiinnostavana. Vainionpää muistelee Niskavuoren Heta -näytelmästä Akusti Muumäen roolia. Akusti ja Heta elävät pitkään yhdessä ja vaikka suhde ei olekaan tasa-arvoinen ja ongelmaton, rakastaa Akusti Hetaa paljon. Esa Ahonen nostaa esiin ensimmäisen Seinäjoella näyttelemänsä roolin Titanicissa. Siinä hän esitti vanhaa herrasmiestä, joka jää vaimonsa kanssa uppoavaan laivaan. Näytelmän sivujuonne toi näyttämölle pitkän, syvän suhteen. 

Lainahöyhenissä-musikaalin vanha pari poikkeaa tavanomaisesta, sillä molemmat ovat miehiä. Silti näyttelemisen lainalaisuudet säilyvät, kun yleisö näkee toisiaan edelleen rakastavan, pitkään yhdessä olleen pariskunnan. Rakastamisen ja kiintymyksen tunnekokemus täytyy löytyä omasta elämästä. Apuna voi olla vastanäyttelijän jokin miellyttävä piirre tai ominaisuus – eikä yhteensopivista henkilökemioistakaan ole haittaa. Ahonen ja Vainionpää huomauttavat, että Lainahöyhenissä on kuitenkin musikaalikomedia, joten suhteessakaan ei sukelleta kovin syvälle. 

Upean punapään tunnistaminen minuksi kesti hetken.

Paitsi Albinia, Esa Ahonen esittää Zazaa, Albinin drag-hahmoa. Korkokengissä Ahonen on kävellyt jo Paula Koivuniemenä 100 kesää 1000 yötä -musikaalissa, mutta pukeutuu nyt ensimmäistä kertaa naiseksi. Operaatio on mittava, se alkaa korsetin nyörien kiristämisestä ja päättyy näyttävään silmä- ja huulimeikkiin. ”Aluksi peiliin katsominen oli huikeaa, upean punapään tunnistaminen minuksi kesti hetken”, Ahonen kuvailee. Vaikka muuntautuminen vie aikaa ja on omalla tavallaan työlästä, on se myös hauskaa. 

Ylipäätään kyky rakastaa on tärkeä.

Musikaalin tarinassa Georges ja Albin ovat tunteneet toisensa noin parikymmentä vuotta, mutta ovat Heikki ja Esakin olleet työtovereita jo lähemmäs kymmenen vuotta. Vaativassa roolityössä ystävä vastanäyttelijänä on hyvä asia. Ystävään voi luottaa ja hankaluuksista voi puhua. Tärkeää on olla läsnä ja reagoida toisen tekemiseen, oikeastaan tärkeämpää on kuunnella toista kuin keskittyä omaan tekemiseen, miehet summaavat. 

Esa ja Heikki eivät pidä kovinkaan merkityksellisenä sitä, mitä sukupuolta kenenkin rakastettu on. Jokainen kaipaa ja ansaitsee rakkautta, ylipäätään kyky rakastaa on tärkeä. Rakkausasiat ovat jokaisen yksityisasioita niin kauan, kun ketään ei loukata eikä kenellekään tehdä pahaa. Kun Albinia ja Georgesia houkuttelee kertomaan, mikä on pitkän parisuhteen salaisuus, he antavat koko joukon ohjeita: olkaa tosillenne kärsivällisiä, rakastakaa, antakaa armoa ja tilaa – ja käykää katsomassa Seinäjoen kaupunginteatterin Lainahöyhenissä! 

KRISTIINA VÄLINIEMI, FM
Kirjoittaja on äidinkielen opettaja, joka oli työelämäyhteistyön kehittämisjaksolla Seinäjoen kaupunginteatterin markkinointi- ja tiedotusosastolla.

 

Ohjelmistossa

Lainahöyhenissä

Lisää kommenttisi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*

TERVETULOA joululahjaostoksille la 23.12. kello 17 saakka!LUE LISÄÄ