Blogi

Kurkistus Kvartetin kulisseihin: lavastussuunnittelija Juho Lindström kertoo

9.9.2016

kb0

Seinäjoen kaupunginteatterin uusi lavastussuunnittelija Juho Lindström raottaa backstagen verhoa ja kertoo, miten ensimmäiset luonnokset kehittyivät Kvartetti-näytelmän lavastukseksi.

kb1

 

Ensimmäiset lavastuksen ideakuvat on haalittu jo lokakuussa 2015 eli melkein vuosi ennen Kvartetin ensi-iltaa.
– Alkuvaiheissa ideointi on tietenkin hurjaa. Sitä haluaa olla avoin kaikenlaisille ratkaisuille, eikä ihastua vielä ensimmäisiin ideoihinsa. Monesti kylläkin käy niin, että alkupään ideoihin palataan ja niistä kehittyy lopullinen ratkaisu. Ideointivaiheessa koetan kerätä kuvia ja käydä paikoissa, mitkä saattaisivat inspiroida minua.

 

kb2 kuva02 kb4

 

Kvartetin lavastus ei tietenkään löytänyt muotoaan ensimmäisellä yrityksellä. Vaihe vaiheelta massoittelu, värit, tyylit, muodot ja liike rupesivat asettumaan paikoilleen. Lavastussuunnitelmat elivät useassa eri muodossa: ideakuvat, käsiin piirretyt luonnokset, 1:25-kokoinen pienoismalli ja tietokoneella 3D-mallinnettu lavastus. Kaikki näistä eri työskentelytavoista toivat oman etunsa suunnittelutyöhön ja kommunikoinnissa esimerkiksi produktion ohjaajan kanssa.

– Tietokoneella on nopea tehdä luonnoksia ja niiden lähettäminen eteenpäin käy hetkessä. Jos näyttämön piirtää koneella tarkasti, ei tarvitse olla jatkuvasti kyselemässä mittoja vaan ne voi kätevästä tarkastaa piirretystä näyttämöstä. Tietokoneella tehdyt luonnokset eivät aiheuta myöskään materiaalikuluja eikä askartelun aiheuttamaa siivottavaakaan jää. Pienoismalli rakentuu hitaammin, mutta sen etu on fyysinen konkreettisuus, kolmiulotteisuus ja pienoismallit ovat tietenkin aina kiinnostavia. Siinä tasapainoillaan leikin ja työn välimaastossa. Pienoismallin äärellä aikuiset pääsevät leikkimään luvan kanssa!

 

kb5 kb6 kb7 kb8

 

Pienoismallin rakentaminen vaatii aikaa ja tarkkuutta.
– On tasapainoiltava asenteiden välillä missä pienoismalli voi olla ikään kuin oma taideteoksensa tai se on pelkkä työkalu, luonnosteluväline mitä saa ja pitääkin joskus tuhota, paikata ja korjata.

Työ aloitetaan yleensä näyttämön rakentamisella (kuvassa Alvar salin näyttämöaukko ja etunäyttämö).
– Mitä enemmän ottaa asioita huomioon pienoismallissa, sitä vähemmän näyttämön ominaisuudet pääsevät yllättämään myöhemmässä vaiheessa.

Lähes kaikki pienoismalliin rakentuva syntyy perinteisellä käsityöllä. Mittakaava on tässä yksi oleellisimpia asioita.
– Jos jokin asia ei onnistu pienoismallissa, ei se todennäköisesti  onnistu muuallakaan. Pienoismallissa eletään pitkälti samoissa realiteeteissa kun näyttämöllä.

 

kb9 kb10

 

Pienoismallilla on monta roolia prosessin eri vaiheissa.Lavastajalle itselleen se on lähtökohtaisesti yksi suunnittelun työkaluista.

Toinen oleellinen rooli sillä on tiedon välittäjänä.Lavastussuunnitelma kulkee paikasta toiseen (joskus junan penkilläkin), esimerkiksi ohjaajan ruokapöydälle Tampereelle, missä kohtauksia käydään läpi elementtejä siirrellen. Jossain vaiheessa pienoismalli vierailee verstaalla, missä sen avulla esitellään kokonaisuutta rakentajille. Puu- ja metalliseppien on tärkeää tietää myös kokonaisuus, eikä pelkästään yksittäisen elementin rakennusohjeet. Pienoismalli esitellään myös teatterin muulle henkilökunnalle, minkä jälkeen kaikilla on hyvä käsitys tulevasta.
– Pienoismalli on paljon selkeämpi väline, kuin esimerkiksi tulostetut kuvat tietokonemallinnoksesta. Teknisiä työkuvia ja tietokonekuvia on opittava kokemuksen kautta lukemaan, jotta niistä ymmärtää oleellisen ja hahmottaa tilan tarpeeksi hyvin. Nukkekotien ja kaikenlaisten lelujen kautta olemme lapsesta lähtien oppineet ymmärtämään eri mittakaavoja ja heijastelemaan niitä meitä ympäröivään maailmaan. Käytännössä riittää kun pienoismalliin sijoittaa ihmisen oikeassa mittakaavassa, sen jälkeen mielikuvitus hoitaa loput.

 

kbweb1 kbweb3 kbweb2

 

Suunnitelmien edettyä tarpeeksi pitkälle verstas saa työkuvat lavastuksesta. Verstaan kanssa kommunikointi käy teknisten työkuvien, pienoismallin, neuvottelujen ja sähköpostin avulla.
– Työkuvia tehtäessä tulee jo olla aika varma ratkaisuistaan, koska jonkin ajan päästä sitä löytää edestään pienoismalliin rakennetut lavasteet oikeassa mittakaavassa…  tämä hetki on kuin jouluna lahjojen avaaminen! Saa yhtäaikaisesti nauttia eri ammattilaisen osaamisesta ja upeasta kädenjäljestä sekä nähdä miten suunnitelmat ovat muuttuneet työpöydältä todellisiksi.

 

kb14 kb15 kb16 kb17

 

Lavasteet valmistuvat prosessin eri vaiheissa, jotkin elementit saavat muotonsa jo varhain ja jotkin syntyvät vasta hieman ennen ensi-iltaa.
– Tavoitteena on yleensä saada asiat paikoilleen hyvissä ajoin, jotta muu työryhmä pääsee työskentelemään niiden ympärillä. On myös jätettävä itselleen hieman liikkumavaraa, jotta pystyy reagoimaan harjoituksien aikana syntyviin muutoksiin. Kaikki ei kuitenkaan ole suunniteltavissa etukäteen.

Kuvissa Kvartetin lavastus rakentuu Seinäjoen kaupunginteatterin verstaalla osa kerrallaan.
– Elokuun puolivälissä näimme vilauksen lavastuksesta melkein kokonaisuudessaan! Se oli kuin olisi päässyt availemaan joulukalenterin luukkuja puolivälissä. Viimeinen luukku avautuu tietenkin Kvartetin ensi-iltana 24. syyskuuta.

Ohjelmistossa

Kvartetti

Kommentit (0)

    Teatteri forever sanoo:

    Tuttua ja arkista teatterissa työskentelevälle, mutta erittäin ansiokkaasti avattua ja avautuvaa muille asiaan vihkiytymättömille, kiitos!

    teatterin tiedotus sanoo:

    Kiitos!

    Paula Hämäläinen sanoo:

    Oli harvinaisen upea lavastus ihailtavana. Seinäjoella olenkin aina ollut ihastunut siihen, ettei ylöspanossa ole tingitty.

    teatterin tiedotus sanoo:

    Kiitos!

Lisää kommenttisi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*