Blogi

Kuinka tehdä murha?

13.9.2017

FT Paula Arvas tuntee rikoskirjallisuuden. Enid Blytonin Viisikoista alkanut dekkareiden fanitus saneli teeman gradulle ja väitöskirjallekin. Toimittamissaan ja kirjoittamissaan teoksissa Arvas avaa paitsi dekkareiden historiaa myös niiden syntyä.

Kuinka tehdä murha

Dekkareiksi eli rikoskirjallisuudeksi määritellään kertomus tai romaani, jossa toiminta koostuu yleensä siitä, että asiantunteva tutkija yrittää ratkaista rikoksen ja tuoda rikollisen oikeuden teen. Useimmiten tuo rikos on murha. Laji pitää sisällään monta alalajia; on muun muassa perinteinen salapoliisiromaani eli arvoitusdekkari, kovaksikeitetty dekkari, poliisiromaani, psykologinen trilleri, toimintatrilleri ja historiallinen dekkari. Jaottelu lajeihin tarjoaa kirjailijoille tekstin tekotapaohjeita ja jaottelun avulla lukijan on helpompi löytää itselleen mielestä lukemista.

Yli 100 vuotta sitten syntynyt kirjallisuudenlaji onkin tänä päivänä kuin vintti täynnä tavaraa; siellä on laaja valikoima teemoja, rakenteita, keinoja ja henkilöhahmoja, josta kirjailijoilla on varaa valita. Perinteisessä salapoliisiromaanissa nerokas amatöörietsivä selvittää rikosta, joka ratkeaa lukuisten monimutkaisten vaiheiden, väärien johtolankojen ja huijausten jälkeen. Kovaksikeitetyssä dekkarissa yksinäinen, kovapintainen etsivä jäljittää esimerkiksi kadonnutta henkilöä ja tarina keskittyy toimintaan ja etsinnän eri vaiheisiin. Poliisiromaani taas kuvaa realistisesti poliisijoukon työtä.

Kun kirjailija tietää minkä tyyppisen rikoskirjan hän haluaa kirjoittaa, kuinka hän käy fiktiivisen rikoksen kimppuun?

Moni kerää ideoita varastoon.

Artikkelikokoelmassa Miten rikoskirjani ovat syntyneet (2012) kaksikymmentä suomalaista rikoskirjailijaa kertoo kirjojensa synnystä. Siitä käy ilmi, että moni kerää ideoita varastoon. Kuvat ja ympäristössä nähdyt asiat toimivat sytykkeinä tarinoille. Jotkut kirjailijat, kuten Marko Kilpi, antavat ideoiden muhia ja kypsyä tarinaksi vuosia. Raakileen kimppuun ei kannata käydä liian aikaisin. Jollain kirjailijoilla, kuten Tero Sompilla, ideoita riittää niin, ettei kaikkia ehdi edes hyödyntämään.

Aina tulee yllätyksiä.

Tarinan aihion tai ideoiden keräämisen jälkeen, ennen kirjoittamisen aloittamista, kirjailija saattaa suunnitella ja rakentaa tarinansa isolle pahville keltaisilla muistilapuilla, kuten Seppo Jokinen. Johanna Tuomolan mukaan kirjailijan täytyy hahmottaa, että tekstissä jokaisella lauseella pitää olla merkitys kokonaisuuden kannalta. Suunnittelun aikana rakentuu juoni ja henkilögalleria. Mutta aina tulee yllätyksiä, kun luovuus ja mielikuvitus ovat kirjoitusprosessissa mukana. Voi käydä esimerkiksi niin, että murhaaja onkin joku toinen kuin suunnitelmissa oli, henkilöistä tuleekin yllättäen rakastavaisia tai joku henkilöhahmo haluaa kaapata tarinan ja kirjailija joutuu poistamaan hänet tekstistä. Kiinnostava henkilö saattaa kuitenkin putkahtaa esiin uudelleen kirjailijan toisessa teoksessa.

Me odotamme uutta kirjaa.

Rikoskirjallisuuteen kuuluvat henkilöhahmot, jotka elävät, kehittyvät ja kasvavat romaanista toiseen. Jotkut hahmot syntyvät kirjailijoiden kokemuksista ja omasta elämänpiiristä. Monet tällaiset sarjasankarit ja heidän vaiheensa ovat meille lukijoille tärkeitä ja siksi kirjailijan uutta kirjaa odottaa niin kovasti: mitä mahtaa nyt kuulua komisario Koskiselle tai minkälaisia rikoksia Maria Kallio selvittää tällä kertaa.

Koska me odotamme uutta kirjaa, niin ammattikirjailija työskentelee kurinalaisesti ja usea kirjailija kertoo kirjoittavansa kirjoja kuin virastoaikana eli aamulla mennään koneen ääreen työhuoneelle ja illalla on sitten aikaa tehdä jotain muuta. Aamulla kirjoittamisen vauhtiin pääsee korjailemalla vanhaa tekstiä tai aloittamalla uuden luvun. Niin kirjalliset murhat syntyvät.

PAULA ARVAS
FT, kirjailija, dekkarifani

Kuvitus: Emilia Kaupinmäki

Lukuvinkki!
– Paula Arvas ja Voitto Ruohonen (toim.): Alussa oli murha. Johtolankoja rikoskirjallisuuteen (2016)
– Paula Arvas ja Kirsi Luukkanen (toim.): Miten rikoskirjani ovat syntyneet. Suomalaiset dekkaristit kertovat  (2012)
– Paula Arvas: Murhaavan herkullista. Ruumiin kulttuurin koekeittiö (2007)

Ohjelmistossa

Murhaloukku

Lisää kommenttisi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*

Yksi mies, kaksi pomoa viihdyttää Alvar-salissa! LUE LISÄÄ