Blogi

Kaupungin uudistaminen ei ole yksinkertaista

8.4.2016

Kaupungin uudistaminen ei ole yksinkertaista

Esitystalous-näytelmässä pyritään uudistamaan suomalaista kaupunkia ja mietitään, miten asia pitäisi esittää, että se saataisiin toteutumaan. Kasvavana kaupunkina Seinäjoellakin on käynnissä monenlaisia uudistuksia ja hankkeita. Tässä yksi esimerkki. 

Vuonna 2008 aloitetun valmistelun jälkeen Seinäjoki päätti hakea 25.1.2016 ympäristöministeriöltä lupaa perustaa kansallinen kaupunkipuisto. Kaupunkipuistoksi kaavailtu alue seurailee Seinäjokea ja Pajuluomaa, on pituudeltaan noin 25 km ja leveimmillään noin 10 kilometriä. Kokonaisuudessaan puiston laajuus on 59 km². Etelässä puisto alkaa Seinäjoen Isosaaresta ja pohjoisessa päättyy Ylistaron Malkakoskeen. Kaupunkipuistoksi kaavailtu alue pitää sisällään metsiä ja soita, rakennettua puistoa, asutusta ja kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennettua ympäristöä sekä viljelysmaata. 

Kansallisesta kaupunkipuistosta olisi kahdenlaista hyötyä: ensiksi kaupungin laajatkin puisto-, virkistys- ja viheralueet voitaisiin sen avulla säilyttää ja niiden hoitoa edistää ja toiseksi kaupunkipuisto on imagotekijä. Se nostaa kaupunkiympäristön merkittäväksi valtakunnallisella tasolla ja korostaa laadukasta kaupunkisuunnittelua. Seinäjoen markkinointimateriaaleissa on jo vuosia mainittu hanke kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi. 

Kansallisen kaupunkipuiston statusta on ollut mahdollista hakea vuodesta 2000 lähtien ja tällä hetkellä niitä on valtakunnassa kahdeksan. Puistoja ei perusteta loputtomasti, ilmeisesti enää kaksi. Useissa kaupungeissa suunnitellaan tai selvitetään mahdollisuutta perustaa kansallinen kaupunkipuisto. 

26.1.2016 Ilkka-lehden toimittaja Markku Kulmala ei valtuuston kokousta esittelevässä uutisessa keskittynyt niinkään itse kaupunkipuiston perustamiseen – joka onkin vanha uutinen, vaan siihen, että aiemmasta valmistelusta poiketen valtuuston hyväksyttäväksi tuotiin suunnitelma, josta oli jätetty pois kaksi keskustan aluetta: Lakeudenpuisto ja osa Alasenpuistoa. Valtuutettuja alkoi huolestuttaa, onko niihin nyt suunnitteilla rakentamista ja voiko koko kahdeksan vuotta valmisteltu hakemus joutua hylätyksi, kun alueet on jätetty pois. Kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki, vs. kaavoitusjohtaja Martti Norja ja tekniikan toimialajohtaja Markku Kujanpää vastasivat, että kahden puiston jättäminen suunnitelmasta pois ei uhkaa itse hakemusta. Toimialajohtaja Kujanpää intoutui esittämään, että Lakeudenpuistoon mahtuu puiston ohella esimerkiksi musiikkitalo. 

30.1.2016 toimittaja Kulmala esittää Ilkassa uutisanalyysin, jonka mukaan syytä ei ole minkäänlaiseen huoleen. ”Korttelia 42 [Lakeudenpuistoa] ei ole tarkoitus täyttää rakennuksilla, vaikka se ei kaupunkipuistoon kuuluisikaan. Suuri osa siitä jäänee puistoksi. Eläkkeelle jäävä toimialajohtaja Kujanpää innostui jopa esitykseen, että puiston kylkeen sopisi konserttitalo. Valtuusto oli lopulta yhtä mieltä siitä, ettei kaupungin käsiä kannata nyt sitoa. ”Ajat muuttuvat, ja päättäjät muuttuvat”, muistutti kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Aki Ylinen (kesk.). Päätösvalta pysyy kaupungilla, joka on kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäen mukaan ”vastuullinen kaavoittaja”.” 

6.2.2016 toimittaja Kulmala uutisoi Ilkassa, että ”Seinäjoen kaupunkipuistohakemus on kaatumassa ympäristöministeriössä. Syynä ovat rajaukset, joita kaupunginhallitus ja –valtuusto tekivät hakemukseen tammikuussa. – – – Hakemus oli ennen hallituksen ja valtuuston käsittelyä julkisesti nähtävillä. Rajaukset tulivat sen jälkeen yllätyksenä ministeriölle. [Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Jukka-Pekka] Flander oli esittelemässä kaupunkipuistoverkostoa valtuustolle 25. tammikuuta. Hän sanoo yrittäneensä tuolloin kertoa, että kaupunginhallituksen esittämät rajaukset olisivat hakemukselle kohtalokkaita. Hänen mielestään valtuuston päätös kertoo ennen muuta epäluottamuksesta ministeriöön.” 

Myös kansalaiset heräsivät: 

10.2.2016 kysyvät nurmolaiset Risto Tuokko ja Jukka Sandelin Ilkka-lehden mielipidepalstalla puiston valmistelusta: ”Tammikuun lopulla kiinteistöjenomistajille tehdyn pienen gallupin perusteella kukaan ei ollut tietoinen tällaisesta hankkeesta, joka kohdistui heidän omistamiin kiinteistöihin. Jos asiasta oli jotakin ennakkotietoa, se ei saavuttanut kiinteistön omistajia. Tiedossa ei ole, että ketään maanomistajaa kyseisellä alueella olisi hankkeen valmistelussa kuultu. – – – Kuitenkin nyt lehtiuutisen mukaan ympäristöministeriö torppasi hankkeen juuri sen takia, että Seinäjoki ei malttanut luovuttaa päätösvaltaa Lakeudenpuiston ja Alasenpuiston osalta ympäristöministeriölle. Viljelijöidenkö pitäisi siirtää päätösvalta asioistaan ympäristöministeriölle?”  

12.2.2016 Pöllö Ilmajoelta kysyy Ilkan mielipidepalstalla, ymmärsikö hän ”oikein, että Seinäjoki rajasi ulos kaupunkipuistohankkeesta mm. Lakeuden puiston. Aiotaanko siihen rakentaa esimerkiksi pilvenpiirtäjä, vai kenties uutta tyhjää liiketilaa ynnä parkkimittareita? Kannattaisiko kuitenkin jättää hengähdyspaikaksi?” 

17.2.2016 Kaupunkilainen Seinäjoelta huomauttaa Ilkan mielipidepalstalla, että ”Alasenpuiston rajaaminen ulos kaupunkipuistosta oli kohtalokas virhe. Pahempaa on kuitenkin tehty sen naapurissa, Kampusalueella. Kaupunkipuiston tärkein osa tulisi olemaan Kampusalue ja sen viereinen Kalevankatu, koska vain ne liittävät joen vartta seuraavan puisto – kaupunkipuistovaatimusten mukaisesti – kaupungin ydinkeskustaan. Hakemuksessa todetaan Kampusalueesta: ”Myös alueen puistomaista ilmettä on kohennettu ja puistoalueita laajennettu”. Eihän näin ole tehty. Päinvastoin, alue on lähes täyteen rakennettu ja kohta aletaan rakentaa lisää. Vanhan keskussairaalan eteläpuolella ollut keskustan mahtavin puisto on juuri hävitetty ja muutettu asfaltiksi eli autojen parkkipaikoiksi.” 

KRISTIINA VÄLINIEMI, FM
Kirjoittaja on äidinkielen opettaja, joka oli työelämäyhteistyön kehittämisjaksolla Seinäjoen kaupunginteatterin markkinointi- ja tiedotusosastolla.

LÄHTEET
– Seinäjoen kaupungin hakemus ympäristöministeriölle kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi Seinäjoelle 
– Katri Mattelmäki: Kansallisen kaupunkipuiston perustamisedellytykset Mikkelissä. Lahden ammattikorkeakoulu, ympäristöteknologian koulutusohjelma, opinnäyte 2014. 

Ohjelmistossa

Esitystalous

Lisää kommenttisi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*

HUPIHAUSKAA KESÄTEATTERIA: Myymälävarkaan käsikirja Mallaskosken teatteriterassilla!LUE LISÄÄ